Kuulumisia maailman onnellisimmasta oikeusvaltiosta

Päivitetty 01.2025

Johdanto

Maailma on murroksessa ja sen vaikutuksia näkyy monilla osa-alueilla myös Suomessa. Jotkut näkevät jopa demokratian tilan olevan heikentymässä. Itse en jaa isossa kuvassa tätä näkemystä, mutta huoli oikeusvaltioperiaatteiden toteutumisesta eri osa-alueilla on mielestäni aiheellinen myös Suomessa. Sananvapauden tila on tästä hyvä esimerkki. Nyky-Suomessa kriittinen ja asiakeskeinen tarkastelu ei ole enää itsestäänselvyys. Mielipiteitä voi yhä ilmaista ja kiivastakin keskustelua käydä, kunhan huomio keskittyy vastapuolen syyttelyyn tai asian viereen tavalla, joka jättää varsinaisen ongelman taka-alalle. Samanaikaisesti asioista niiden oikeilla nimillä puhuvat poliitikot tai julkisuuden henkilöt ovat voineet joutua häirinnän ja jopa maalituksen kohteeksi.

Entä tavalliset kansalaiset – ovatko he suojassa mielivallalta? Sama periaate näyttää pätevän: ääntä saa pitää, mutta painopisteen tulee olla vastapuolen syyttelyssä tai sen verran asian vieressä, että varsinaiseen ongelmaan vaikuttaminen jää toissijaiseksi. Mikäli keskittyy vaikuttamaan asiaan ja näkee vielä vaivaa asian edistämiseksi, tilanne voi olla kuitenkin toinen. Tästä minulla on myös omakohtaista kokemusta ja kerron aiheesta seuraavaksi hieman tarkemmin.

Olen joutunut kokemaan, että woke-ilmiö ja pyrkimys käydä organisoidummin sosialismin nousua kyseenalaistavia vastaan, on levinnyt maassamme jo pintaa syvemmälle rakenteisiin. Nostan esiin ilmiön, joka tämän osaltaan todentaa ja mitä toistaiseksi vielä vähemmän tunnetaan.

Käyn asian läpi seuraavasti

1. taustaa ja ilmiön kuvaus
   • oikeushistoria
2. millaista toimintaa aloin saada osakseni
   • häirintä
   • ihmeellisyydet jatkuivat
   • epäsuorat uhkaukset
   • Dietrich Bonhoffer
   • Perustuslain vastaiset ””vinkkimiehet””
   • onko ihmisoikeuksista tulossa keskiaikaiseen tapaan huutokauppaa?
3. kohtaamani toiminnan kestävyys tosiasioiden valossa
   • vapaa-aika ja työ
   • viranomaisdata
4. todelliset perusteet kiteytettynä
   • kansalaisvaikuttaminen
   • kirjoittamani kirja
   • kristillinen vakaumukseni
5. eduskuntaan lähettämiäni viestejä

1. taustaa ja ilmiön kuvaus

Kirjoitin Myyntikolmio-kirjaani vuosina 2010–2015 päivätyöni ohella. Tuolloin alkoi myös EU-tukipakettien kokonaisuus. Huomioni kiinnittyi asiasta käytyjen keskustelujen valtavaan kontrastiin: oma mielipiteeni oli, ettei tukipaketeissa ollut maamme näkökulmasta minkäänlaista järkeä, ja kansalaiskeskustelut olivat samoilla linjoilla kanssani. Julkinen keskustelu puolestaan ei sisältänyt käytännössä juuri lainkaan kritiikkiä. Haluni selvittää näiden mielipide-erojen syitä ja asian todellista laitaa sai minut tutkimaan asiaa tarkemmin. Tarkastelin talouden ja yhteiskuntapolitiikan kysymyksiä tulevaisuuden Euroopasta ja maailmasta. Tutkimukseni nosti esiin toistuvasti myös kristinuskon kahta edellä mainittua tutkiessa. Niin keskeinen osa se on Euroopan kultturiperintöä.

Etsin kahdesta ensin mainitusta tietoa sekä yleisesti luotetuista lähteistä että vaihtoehtoisilta sivustoilta, joilla kirjoittivat alansa koulutetut asiantuntijat, kuten ekonomit, lakimiehet ja lääkärit. Pyrin ymmärtämään eri näkökulmia ja löytämään tasapainoisen kannan, joka resonoi omien arkielämän havaintojeni kanssa. Aloin kirjoittaa ajatuksistani somessa, jossa myös keskustelin näkemyksistäni muiden kansalaisten kanssa. Havaitsin, että moni muu oli perehtynyt samoihin asioihin ja päätynyt samanlaisiin johtopäätöksiin. Samalla harrastin myös aktiivista kansalaisvaikuttamista. Olin koonnut kansanedustajien sähköpostiosoitteet yhden osoitteen alle, jonka kautta lähetin heille ajatuksiani päivän poliittisiin kysymyksiin, kuten EU-tukipaketteihin liittyen. Pyrin tarjoamaan heille asiallisia ja faktoihin perustuvia näkökulmia edistääkseni veronmaksajien etua päätöksenteossa. 2020 luvulla olen kyseenalaistanut kansanedustajille laittamin ryhmäviestein koronarajoituksia, EU-elpymispakettia, koronapassia ym.

Vaikuttamistapani on kautta linjan ollut perustuslaissa taattuihin perusoikeuksiin kuuluvaa ja alan kirjallisuudessa suositeltua kansalaisvaikuttamista. En ole koskaan halunnut syytellä, haastaa riitaa tai lietsoa ihmisiä toisiaan vastaan. Kaikki viestini eri suuntiin ovat olleet asiakeskeisiä ja monien lukijoiden mielestä myös asiallisessa hengessä kirjoitettuja. Joistakin tämän tekstin lopussakin julkaisemistani eduskuntaan laittamistani viesteistä on toki nähtävissä hieman tiukahkon, mutta kuitenkin asiaan keskittyvän sävyn tiimoilta, että en pitänyt kovinkaan järkevänä esitettyä asiaa. Eduskunnan verkkosivuilla sanotaan tiivistettynä seuraavaa:

”Suomalaisessa demokratiassa perustuslaki takaa yksilön oikeuden osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Osallistuvassa demokratiassa kansalaisten aktiivisella ja avoimella keskustelulla on keskeinen sija päätöksenteon perustana. Asiat voisivat aina olla toisin ja paremmin. Kansalaisvaikuttamisen tavoitteena on asioiden muuttaminen. Tuloksellisen kansalaisvaikuttamisen taustalla on tieto. Tieto siitä, miten asiat ovat ja miten niitä voi muuttaa”.

Tavoitteenani oli vaikuttaa juuri tiedon avulla. Esimerkiksi tukipakettikeskusteluun pyrin tuomaan asiantuntijatietoon pohjautuvaa näkemystä siitä, miksi niihin ei olisi järkevää lähteä mukaan. Otin kantaa myös muihin kysymyksiin ja pyrin tarjoamaan kiireisille kansanedustajille pohdittuja vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi. Panostin viestieni koostamiseen ja asioiden perusteluun. Laitoin usein väitteideni tueksi linkkejä lähdeaineistoihin ja annoin toisinaan talouden tai juridiikan ammattilaisen lukea viestini ennen niiden lähettämistä. Sain joskus oikolukijoilta palautetta, että viestit olivat heidän mielestään jopa varsin laadukkaita. Valtaosa kansanedustajista lukukuittasi viestini, ja joiltakin sain myös peukkuja sekä positiivista palautetta.

Aloin kohdata jonkin verran yli 10 vuotta sitten sananvapauteni rajoittamiseen pyrkivää organisoitua häirintää ja maalitusta, joka toistui systemaattisesti aina kirjoittaessani asioista. Häirintää sain osakseni valtion keskeisimmän turvallisuusviranomaisen taholta, mikä toi ajatuksen, että nyt on oikeusvaltion rakenteissa jokin todella pahasti vinossa. Merkille pantavaa oli se, että kokemani toiminta muistutti totalitaarista toimintamallia, mahtuen siihen mahdolliseen yhteiskuntarakenteelliseen muutokseen, jota läpikäymässäni informaatiossa tuli vastaan. Mietin tuolloin luonnollisesti, että olinko kirjoittanut jotain, mistä ei olisi ”saanut” kirjoittaa. En ollut todellakaan ainoa, joka samoista asioista kirjoitti, mutta en toki tiedä, missä määrin muut kirjoittajat ovat joutuneet kokemaan vastaavaa. Totalitaristinen toimintamalli tarvitsee aina viholliset, joiden avulla, ”olet joko puolellamme tai meitä vastaan”, toimintaa organisoidaan, vaihtoehtoinaan, ole orjuutettu tai vainottu.

Korostan, että toimin aina asiakeskeisesti niin somepalstoilla kuin eduskuntaan lähettämissäni viesteissä. Saatoin kokea toisinaan, että tapani viestittää asioita asiakeskeisesti ja kantani perustellen vakuutti, ja sain ihmisiä uskomaan sanomani sisältöä, minkä uskon yhdeksi perusteeksi kokemuksiini. Olen myös päätellyt, että asioiden käsittely asiakeskeisesti ja tavalla, joka voi tuottaa vastaosapuolen syyttelyyn keskittyvästä tavasta poiketen myös tulosta, saattaa olla jossakin suunnalla vastareaktioita aiheuttavaa. Etenkin, kun vaikuttamista tekee paikkaan, jossa päätöksiä tehdään. Aikana, jolloin keskeisiin kysymyksiin liittyviä asioita ei saisi edes keskustelun tasolla kyseenalaistaa.

Alleviivaan tässä kohtaa, että kansanedustajat ovat suhtautuneet viestintääni aina positiivisesti, vähintäänkin neutraalisti. Yhtään ainoaa negatiivista palautetta ei ole koskaan tullut, kyseenalaistuksia toki, koskien esimerkiksi sitä, onko tukipaketit niin toimimattomia, mitä väitän.

Pitkään jatkunut organisoitu häirintä on laajentunut viime vuosina tulemaan myös tavallisen kansan keskuudesta. En näe muuta vaihtoehtoa kuin että kyse on turvallisuusviranomaisen rekrytoimista ”vinkkimiehistä”, joita todellisuudessa käytetään ainakin omasta näkökulmastani todeten siis kansan etujen puolustajien häirintään ja vainoamiseen. Perustan väittämäni siihen, että toiminta vaikuttaa hyvin organisoidulta. Ventovieraat ihmiset toimivat sijaintitietojen pohjalta ja keskenään yhtenevin toimintamallein ja rituaalein. Ventovierailta ihmisiltä osakseni saamieni nonverbaalisten eli ei sanallisten mielenilmausten perustella on nähtävissä, että heille levitetään massiivista valhetta ja valhe elää omaa elämäänsä ympärilläni – ilman, että itse edes tiedän mistä on kysymys.

Mistä mainitsemassani maalituksessa on kysymys? Asiaa kuvataan aihealuetta käsittelevällä sivustolla seuraavasti:

”Kyseessä on ilmiö, jossa yksi tai useampi toimija kehottaa ja yllyttää suurta joukkoa hyökkäämään yhden ihmisen kimppuun eri tavoin. Tämä voi ilmetä esimerkiksi suorana tai epäsuorana uhkailuna, tai yksityiselämän tietojen esiin kaivamisena ja niiden vääristelemisenä.”

Luonnehdinta ”resonoi” omien kokemusteni kanssa. Osakseni saamien mielenilmausten pohjalta pääteltynä lisäisin siihen yhdeksi ratkaisevan keskeiseksi lisäkeinoksi törkeän valheen käytön. En tunnista itseäni niistä vihanosoituksista, joita minuun kohdistetaan. Eikä tunnista kukaan muukaan, joka minua yhtään paremmin tuntee. Asia on heidän mielestään j u u r i päinvastoin. Minä olen heidän mielestään se, joka puolustaa kanssaihmisiä, mukaan lukien heikommat. Se on peruste myös kokemaani toimintaan, josta kirjoitan. Veronmaksajien etua niissä viesteissä puolustin, jotka häirinnän aikanaan käynnistivät. Avaan tätä lisää tuonnempana. Tiedän, että olen lainkuuliainen kansalainen, en ole rikkonut lakia ylinopeuksia lukuun ottamatta enkä ole toiminut miltään muiltakaan osin yleistä halveksuntaa aiheuttavalla tavalla. Minua pidetään rehellisenä ja vilpittömänä ihmisenä, joka ottaa kaikki osapuolet huomioon – tällaista palautetta olen saanut sekä minut tuntevilta ihmisiltä että asiakkailtani. Itseä on hankala analysoida, mutta tunnistan nämä toimintani kulmakiviksi.

Olen elämäni aikana myös uskaltanut puolustaa vääryyden tai sorron kohteeksi joutuneita ja avata suuni, kun kukaan muu ei ole uskaltanut tai välittänyt sitä tehdä. En ole voinut olla puuttumatta tilanteisiin, joissa joku kärsii vääryyttä eikä uskalla tai pysty puolustamaan itseään. Tämä on johtanut siihen, että olen joskus myös itse asettanut itseni joskus ”uhan-alle”. Tässäkin tapauksessa asia mukailee omalla tavallaan tätä – eli kansalaisvaikuttaminen on asia, joka häirinnän ja maalituksen aikanaan käynnisti.

Oikeushistoria

Olen opiskellut päätyöni ohessa enemmän tai vähemmän aktiivisesti oikeustiedettä avoimessa yliopistossa. Kiinteistö- ja sopimusjuridiikan lisäksi olen kokenut kiinnostusta myös oikeushistoriaan liittyviin asioihin. Oikeushistoria linkittää vahvasti yhteiskuntahistoriaan, ja olen voinut tulkita asioita laajemmassa aikaperspektiivissä. Oikeushistorian opiskelu on antanut paljon vastauksia myös kohtaamaani häirintä ja vainotoimintaan. En kokenut aihealuetta kohtaan ennen ensimmäistä kurssia minkäänlaista kiinnostusta, mutta opiskelukaverini ehdotti, tuletko mukaan, jos saan ilmoitettua sinut jo alkaneelle kurssille. Lupauduin, ja havaitsin kurssilla, että asia on mielenkiintoista, mikä resonoi monelta osin nykypäivään ja erityisesti omiin kokemuksiini. Kiinnostuin pitkälti näiden pohjalta lukemaan aihealuetta lisää.

2. millaista toimintaa aloin saada osakseni

Häirintä

Aloin kohdata edellä mainittua häirintää jonkin verran yli 10 vuotta sitten. Muistini mukaan elettiin vuotta 2012-2013, kun se alkoi näyttäytyä minun suuntaani. Toiminta oli ja on ammattimaisesti toteutettua henkisen väkivallan tuottamista. Häirinnässä käytettiin sijainti- ja kalenteritietojani negatiivisen liikehdinnän ajoittamiseen näköpiirissäni, muun muassa liikenteessä. Häirintä näkyi monentyyppisenä liikehdintänä, kuten päivystämisenä paikoissa, joihin kalenterimerkintöjeni perusteella päädyin tmv. Toisinaan se ilmeni myös hieman agressiivisemmin eli parkkialueilla tmv. äkillisinä ”valehyökkäyksinä” – eli hiljaa sopivan matkan päästä ohi ajaen, kohdalla kohti kääntyen kiihdyttäen sekä sireeneitä apuna käyttäen ja kohdalla ohi koukaten – ja monen muunlaisia toimintamalleina. Näiden toimintatapojen toistuvuus, järjestelmällisyys ja ammattimaisuus herätti minussa alusta asti ihmetystä. Samaa on jatkunut eriasteisena näihin päiviin asti.

Se että minua alettiin ”merkkailla” kirjoitushetkieni jälkeen esimerkiksi kaupungilla autoillessani, sijainti- sekä kalenteritietoja apuna käyttäen toi ajatuksen siitä, että tulkittiinko jossakin muualla kuin eduskunnassa, että kirjoitin nyt jotain sellaista, mitä ei olisi ”saanut” kirjoittaa. Mikään muu päätelmä ei resonoinut samanaikaisesti sekä kohtaamaani toimintaan että omiin kokemuksiini. Negatiivinen toiminta kun oli pyrkimyskin ajoittaa tapahtumaan hetkinä, jolloin viesti menisi perille tyyliin: ”juuri tuo mitä hieman aiemmin teit, ei ole ok”.

Toimintamallissa on viitteitä jo historiaan siirtyneestä behavioristisesta opetustavasta, missä oppia viedään perille yksilöiden sijaan massoina, toiston sekä syy-seuraussuhteen kautta. ”Kantapään kautta” sanattomasti opettamaan pyrkivä tapa mukailee koiran koulutusta, jossa seuraamusta, tässä tapauksessa sanktiota toistetaan tekojen jälkeen. Ihminen sekä koira oppivat ennen pitkää näkemään syy-seuraussuhteet, eli mikä johtuu mistäkin. Aikanaan sotien jälkeen behavioristinen toimitatapa oli osa keskustelemattomuuden kulttuuria, mutta tässä tapauksessa kyseinen toimintamalli on ainoa tapa esittää mielipide, kun asia, jota halutaan viestiä, ei kestä faktapohjaista tarkastelua. Rohkenen väittää, että viime vuosikymmeninä behavioristisen oppimiskäsityksen syrjäyttänyt yksilökeskeisyyteen pohjaava konstruktivistinen oppimiskäsitys voi joutua myöskin yhä enemmän ”ristituleen” nykyisessä postmodernissa yhteiskunnassamme.

Ihmeellisyydet jatkuivat

Vuonna 2015 minut kutsuttiin minusta tehdyn rikosilmoituksen tiimoilta poliisikuulusteluihin koskien autoliikkeen kautta saksasta haetuttamaani autoa. Tiesin heti syytöksen olevan virheellinen seuraavien perusteiden pohjalta, a) auton osti autoliike, eikä asia kuulunut juridisesti minulle mitenkään, b) kaupan teki alan ammattilainen ja minä sekä asiantuntijani tarkastimme ne täällä päässä ennen kauppaa, c) auto olisi jäänyt Saksan tulliin, jos näin ei olisi ollut. Saksan viranomaiset hoitavat paperiasiat tunnetusti erittäin tarkasti ja tunnollisesti.

Jostakin syystä asiasta tehtiin kuitenkin rikosilmoitus täällä päässä ja vielä erikoisempaa oli se, että autoliikkeen omistajan lisäksi myös minut kutsuttiin kuulusteluihin. Asia kun ei kuulunut juridisesta näkökulmasta katsoen minulle lainkaan. Lakimieheni oli asiasta suorastaan kiihdyksissä ja sanoi, että syytös on absurdi, täysin perusteeton ja se vaikuttaa täysin poliittiselta. Asia eteni syyttäjälle ilman minkäänlaisia todisteita, mutta oikeus voitti. Asiasta tuli syyttämättäjättämispäätös, eikä asia edennyt oikeuteen. Todennäköisin peruste tämän järjestämiseen oli se, että se riitti vakavuusasteeltaan siihen, että henkilön sai ottaa lain mukaan seurantaan. 2018-2019 lakimuutoksessa kansalaisen seurantaan ottaminen mahdollistettiin ilman rikosepäilyä.

Epäsuorat uhkaukset

2017 alkupuolella sain prepaid-viestinä rikolliseksi luokiteltavan uhkauksen, jonka sisällön oli tarkoitus oli selkeästi tuoda vain uhkaus, sisällön ollessa täysin epämääräinen. Tiesin, ettei uhkaukseen ollut minkäänlaisia perusteita ja ajattelin sen tulleen väärään numeroon. Alitajunnan tasolla se tuntui kuitenkin luontaiselta jatkumolta aiemmin kokemaani häirintään ja päätin selvittää asian soittamalla uhkauksen tekijälle. Elätin toivoa, että kuulen vihdoin syyn, miksi olin kokenut häirintää jo vuositolkulla. Kuulin sekavan ja päihtyneeltä kuulostavan miesäänen, joka mesosi ja uhkasi minua sanoen, että sinut tullaan tuhoamaan ja että edes Jeesus ei voi pelastaa sinua. Kysyin, että tulikohan tämä oikeaan numeroon. Hän mainitsi sukunimeni ja totesi, että tuli. En saanut tarkempaa selkoa kuitenkaan siihen, miksi hän minua uhkasi. Kyselin häneltä tarkennuksia asiaan, mutta hän vaikutti epävarmalta eikä pystynyt vastaamaan kysymyksiini. Hänen käytöksensä viittasi siihen, että hän soitti toisen pyynnöstä eikä hän osannut perustella väittämiään lainkaan.

Jos uhkaukselle olisi ollut edes pieni peruste ja olisin tuntenut miltään osin pelkoa omista teoistani, en varmudella olisi ottanut puhelinta käteeni ja soittanut uhkaajalle. Tiesin, että pystyn seisomaan 24/7 tekemisteni takana ja sen vuoksi soittaminen oli ennemminkin luonnollinen seuraamus kuin arveluttava toimenpide. Halusin vihdoin kuulla syyn, miksi minua ”jahdataan”. Tein asiasta rikosilmoituksen. Asiasta soittanut poliisi totesi, että kannattaisi ohjata asia viranomaiselle heti viestin saatuaan. Hän kertoi myös, että hän soitti prepaid-numeroon, mutta johon ei vastattu. Sen perään sain tietää, että asia ei käynnistänyt rikostutkintaa. Ihmettelin tätä hieman, koska heillä on kyllä keinot selvittää, kuka kortin on ostanut. Olihan kyseessä laiton uhkaus, joka on aina vakava asia.

Kotiini on tehty usein laittomia käyntejä poissa ollessani. Henkilökohtaisia tavaroitani on kadonnut, ja omaisuuteeni on kohdistettu sabotaasia. Muun muassa kitarani oli lyöty kaikukopan sisäpuolella olevia vahvikkeita myöten läpiasti halki, mikä vaatii paljon voimaa. Lisäksi vuosien takaisen autoni kylkeen oli ilmestynyt pitkä syvä naarmu, jonka automaalaamo kirjasi asian lainkaan tarkastuksessa asiaa pohjustamattani ilkivallaksi. Kotikäynneillä on tehty myös taitoksia hengelliseen kirjallisuuteen, sivulle, jotka voi luokitella epäsuoriksi uhkauksiksi.

Kotikäynnit on tehty aina ammattimaisesti. Sisään tullaan avaimilla ja valvontakamerat sammutetaan. Ainoa tekijä, josta asian voi havaita poissaollessaan on se, että yhteys kameraan katkeaa. Tavallinen kansalainen ei mahda mitään, jos tulijalla on käytössään käyttöoikeudet ja avaintieto joka paikkaan. Tavallisella kansalaisella voi olla kuitenkin selustanaan se, mihin valheella ei tulla koskaan käyttöoikeuksia hankkimaan eli totuus.

Dietrich Bonhoffer

Yksi kohtaamani vainon ilmiöistä on, että jotain haluttua viestiä pyritään toistamaan eri näkökulmista. Yksi tällainen tapaus tuli minulle selväksi viimeistään syyskuussa 2024, kun kodissani oli jälleen käyty. Kutsumattomat vieraat olivat tällä kertaa jättäneet näkyville virsikirjan, jonka sivuja oli taiteltu voimakkaasti. Sivut oli vekitetty kahdesta suunnasta ja ne kohtasivat aukeamalla, jonka painokkaammin taitellun sivun kulmavekin alapuolella oli yksityiskohta, joka on tullut vastaan aikaisemminkin – eli virren 600 sanoittanut luterilainen pappi Dietrich Bonhoeffer. Bonhoeffer tunnettiin Hitlerin toimien kriitikkona, ja hänet tunnetusti hirtettiin vuonna 1945.

En tässä erikseen erittele muita kokemiani vastaavia vihjauksia, mutta sama on tullut aiemminkin vastaan kirjallisessa muodossa siinä määrin selkeästi ja yksilöidympänä kuin tässä, että voin ottaa asian esiin julkisesti. Siitäkin huolimatta, että Hitler tunnetusti tuotti aikanaan maailmanhistorian mittapuussakin ehkä järkyttävimpiin kuuluvia tekoja, olen täysin out tästä tulokulmasta. En tiedä tai ymmärrä sitä, miksi Bonhoefferin nimeä pyritään viestimään suuntaani, jonkin asteista uhkailua kaiketi, mutta se ei kuitenkaan resonoi minussa millään tasolla. En yksinkertaisesti ymmärrä, miksi minuun tuollaista kohdistetaan. Tällainen kertoo ajasta, jossa elämme ja tavasta, jolla demonisointia ja identiteettipolitiikkaa tehdään – vihaa lietsoen, ”kiilusilmin” ja tosiasioista välittämättä. Identiteettipolitiikka on ainoa, jolla pystyy suorittamaan vastatoimia, kun faktat eivät kestä tosiasioita.

Jokainen voi miettiä kuitenkin lähtökohtaa. Mukautetaan vihjailun tasolla jollain tasolla Hitlerin toimia kritisoineeseen edesmenneeseen ja saan samanaikaisesti tavallisen kansan parista vihanosoituksia. Yhtälö on paradoksaalinen. Hitlerin toimet kun tuomitsee ymmärtääkseni 99,99% ihmiskunnasta eli kaikki muut paitsi ne marginaaliryhmät, jotka marssivat kadulla asian puolesta. Se kertoo kokemani toiminnan täydellisen valheellisen luonteen. Minulle viestitään siis sekä tässä että muissa kokemissani ilmiöissä täysin eri asiaa, mitä koneisto kylvää kokemieni mielenilmaisujen perusteella ympäristöön.

Sosialistisella identiteettipolitiikalla on pyritty kautta aikain viemään keskustelu oleellisesta epäoleelliseen ja tunnetusti sillä on ollut pahimpina aikoina paljon vakavampiakin seuraamuksia. Tiedän, että jos emme eläisi ajassa, jolloin monilla aloilla ajetaan mittavia toimintamallien muutoksia, mukaan lukien tämä osa-alue, en joutuisi kokemaan tällaista. Olen etulinjassa vastaanottamassa yhtä näistä muutoksista. Nykypäivänä kristillisyyden ympärillä tapahtuu asioita, jotka laittavat omien kokemuksien näkökulmasta miettimään, että mihinkähän tämä maailma onkaan oikein menossa.

Perustuslain vastaiset ”vinkkimiehet”

Kuten totesin, viimeisen vuoden aikana olen havainnut, että myös yksityishenkilöt osallistuvat häirintään. Tälle löytyy myös aiemmin mainitsemani peruste eli kansan keskuudesta kerättävät ”vinkkimiehet”. Miettikääpä kansalaiset oikeasti: Suomi laitetaan EU:n tasolla maksumieheksi asiassa kuin asiassa. Ne, jotka uskaltavat puolustaa kansamme etuja päättäjätasolle, saavat vastaansa ensin valtion turvallisuusviranomaiset koneistoineen, ja he rekrytoivat vielä apumiehiä kansan keskuudesta osaksi omaa perustuslain vastaista toimintaansa. Molempia heitä harmittaa maksaa kotiinsa töiden jälkeen palattuaan yhä korkeammaksi käyviä veroja ja kuluja, mutta tiedostus puuttuu, että päivät tehdään töitä sen agendan eteen, joka on nostamassa kuluja ylös ja pyrkii vaientamaan asiaa kyseenalaistavat. Kaikki heistä ovat heille kerrotun valheen varassa ja täysin ulapalla siitä, mistä asiassa on aivan aikuisten oikeasti kysymys. Täysin epätodellista törmätä Suomi nimisessä maassa toimintamalliin, joka tuo kaikuja Neuvostoliitosta.

Kätyrien.. ööh… siis vinkkimiesten toiminta monivivahteista ja monelta osin myös tarkoituksella näkyvää, jotta se huomataan. Kaikki muu olisi heidän näkökulmastaan turhaa. On sekä epäsuoria, että suoria (sanattomia) mielenilmaisuja. Mennessäni kysymään joiltakin näiltä henkilöiltä vihamielisyyden syitä kasvotusten, he ovat muuttuneet asiallisiksi eivätkä ole pystyneet perustelemaan vihamielisyyttään. Tämä on luonnollista, koska ei ole yhtäkään todellista syytä, miksi hyökätä minua vastaan tässä kontekstissa. Tämän vuoksi he eivät saa avata myöskään kohdehenkilölle perusteita, joita heille on kerrottu. Heille kerrottu asia paljastuisi valheeksi ”alle minuutissa”.

Kyseessä on toimintamalli, jossa toiminnan härskiydellä ja raukkamaisuudella ei ole mitään rajaa.

Toiminta vaikuttaa monin paikoin myös automatisoidulta, mikä on nykyteknologialla helppo toteuttaa. Koronapandemian aikana kehitetty koronavilkku-sovellus herätti ihmisoikeuslakimiehissä huolen siitä, että teknologiaa voitaisiin käyttää myös vainontarkoituksiin. Heidän mukaansa riittäisi, että ”altistuneiksi” määriteltäisiin väärin ajattelevia, ja vainojärjestelmä olisi valmis. Tällaisen toiminnan kohteena voisi olla ”rasti ruutuun” periaatteella nopeasti kuka ja kuinka paljon ihmisiä tahansa. Kuten aiemmin totesin, nykypäivänä kristillisyyden ympärillä tapahtuu asioita, jotka laittavat omien kokemuksien näkökulmasta miettimään, mihin maailma onkaan oikein menossa. Se on joka tapauksessa selvää, että kokemani kaltaisia koneistoja ei rakenneta yksittäisten ihmisten vuoksi.

Mitä ikinä osakseni saamat mielenilmaisut kaikkineen sisältäneetkään, ne ovat kielineet, että valhetta ei ole säästelty. Levitetyllä valheella ja sen määrällä ei ole kuitenkaan loppujen lopuksi merkitystä. Ainoa asia mikä ratkaisee, on totuus. Totuus on kuin pohjassa oleva veneen ankkuri keskellä myrskyävää merta. Se pitää siihen turvautuvan paikallaan myrskyn ravistellessa. Tärkeintä on, että tietää omat tekemisensä ja sen, että ne kestävät koska tahansa tässä kontekstissa tulevan tarkastelun.

Voinkin ottaa omasta toiminnastani kanssani toista väittävän kanssa koska tahansa koko kansalle striimattavan YouTube lähetyksen, jossa suoritetaan puolesta – vastaan väittely. I`m ready anytime. Voin jo etukäteen kertoa, ettei siinä palaverissa paljastuu asian varsinainen luonne. Sen sijaan, että siinä löytyisi yhtäkään juridisesti pätevää näyttöä sen tueksi, että olisin toiminut lainvastaisesti tai tässä kontekstissa huomioitavalla, yleistä halveksuntaa aiheuttavalla tavalla. Tämä ei ole luulo vaan tieto. En kirjoittelisi asiasta, jos en olisi siitä 100 % varma.

On vaikea ymmärtää, miten jotkut nykyajan ihmiset voivat ryhtyä tuottamaan mielenilmaisuja täysin tuntemattomia ihmisiä kohtaan kolmannen pyynnöstä pelkästään kuulemansa perusteella. Ihmettelen, että eikö oikeusvaltion asukkailla ala hälytyskellot kilkattamaan, miksi kaveria raukkamaisesti jahdataan, sen sijaan, että mennään ja haetaan kuultavaksi. Historia on opettanut ilmeisen vähän. Jos joku yrittäisi saada minut vihanosoituksiin jotakuta vastaan, selvittäisin välittömästi tältä henkilöltä, miten hän kommentoi syytöksiä. Kommentoi hän mitä tahanasa, en ikinä osallistuisi toimintaan vaikka se voisi johtaa omaan vainooni. Näin siksi, koska tahdon toimia lain mukaan. Ihmisten vainoaminen on perustuslain, Euroopan perusoikeuskirjan ja YK:n ihmisoikeussopimusten vastaista. Kohtaamani vaino on antanut minulle vastauksia siihen, miksi historia toistaa itseään: vainon ajat ovat alkaneet aina siitä, että tavallinen kansa on laitettu taistelemaan keskenään, ja ihmiset uskovat elinympäristönsä paranevan, jos vainotun kaltaiset ihmisryhmät vainotaan pois ”maailmankartalta”. Historian valossa asiaa katsoen, asia on koitunut aina molempien riidan osapuolien tappioksi.

Törmäsin aiheesta googlettaessani pappi Erkki Jokisen haastatteluun, joka koski hänen uutuuskirjaansa. Tunnistan kokemuksiani hänen kommenteistaan eli sen, että näen miten ihmiset valehdellaan kohdistamaan vainoa kanssaihmisiin uskomuksella, että maailma on parempi paikka ilman vainon kohteeksi joutuvia. Alla otteita hänen haastattelustaan:

”Pappi Erkki Jokinen kirjoitti yli 400 sivua pahuudesta ja näkee sen taas nousevan.

Olisitteko valmis kuulustelemaan vangiksi siepattua vihollista oman ryhmänne pelastamiseksi väkivaltaa käyttämällä, esimerkiksi repäisemällä häneltä kynsiä irti?

Näin kysyttiin Erkki Jokiselta aikoinaan, kun hän pyrki armeijan laskuvarjojääkärikoulutukseen.

– Ensin ajattelin, että vastaan myöntävästi, kunhan vain pääsen kouluun. Mitä väliä sillä olisi, sillä enhän minä kuitenkaan oikeasti joutuisi sellaiseen tilanteeseen? Mutta sitten tajusin, että en selviäisi omantuntoni kanssa, jos vastaisin kyllä, Jokinen muistelee. Tuo tapahtuma noin neljänkymmenen vuoden takaa havainnollistaa Jokisen mielestä hyvin sitä, miten helppoa on vetäytyä vastuusta ja vain totella käskyjä, katsoa sivusta tai päättää olla näkemättä sitä pahaa, mitä ympärillä tapahtuu.

– Me emme halua ajatella. Me haluamme nukkua hyvin. Emme ole valmiita ottamaan todesta ihmisen varjoa ja hyväksymään sitä, että se varjo on meitä jokaista lähellä. Vaikka emme itse olisi suoranaisesti osallisia pahuuteen, niin tilanteessa, jossa meille tarjotaan jotakin pahaa turvallisuuden nimissä, me helposti valitsemme sen miettimättä, keitä se mahdollisesti vahingoittaa.

Amerikkalainen historioitsija Timothy Snyder on sanonut, että aina, kun kuulee sanan ”poikkeus”, pitäisi havahtua. Kun säädetään jotakin sellaista poikkeavaa, minkä vuoksi ihmiset ovat valmiita luopumaan jostakin, mikä on ollut aiemmin itsestään selvää, ollaan hämärällä maaperällä. – Onhan mahdollista, että tuota meillä kesällä säädettyä poikkeuslakia ei koskaan laiteta käyttöön, mutta jo sen hyväksyminen osoitti sen, kuinka helposti esimerkiksi ihmisoikeuksista luovutaan.”

Onko ihmisoikeuksista tulossa keskiaikaiseen tapaan huutokauppaa?

Onko maailma palaamassa aikaan, että ihmisoikeuksista tulee huutokauppaa ja mielipiteiden määrä alkaa muuttua ”totuudeksi”. Pelkkä ajatuskin on ihmisoikeuksien näkökulmasta katsoen äärimmäisen huolestuttava.

Oikeusvaltiossa on laki ja tuomioistuimet. Jos joku on todistetusti murhannut ihmisen, se on fakta ja jonka pohjalta hänet tuomitaan. Riippumatta siitä, mitä ihmiset siitä ajattelevat. Maailmanhistoria osoittaa puolestaan sen, että mikäli joku on haluttu tuomita poliittisin perustein, ilman todellista tuomion mahdollistavaa rikosta ja sen myötä vailla todellista näyttöä, on alkanut olla merkitystä sillä, kuinka moni ihminen asiaan uskoo. Lain ja jaettujen tuomioiden kun tulee mukailla yleistä moraalikäsitystä. Kansan silmin tapahtuva mielivaltainen vallankäyttö ja mielivaltaiset tuomiot voisivat aiheuttaa yhteiskunnassa sekaannusta ja jopa sekasortoa.

Historian valossa katsoen, on tarvittu valtavat resurssit, valtava määrä valhetta ja mielipiteiden kääntämisiä, jotta on saatu aikaan yhtälö, että poliittinen tuomio on mukaillut kansan moraalikäsitystä. Kansa on valehdeltu siis uskomaan asiaan. Keskiajalla hirttotuomion perusteeksi riitti se, että huutava kansa vaati asiaa taustalla. Vastaavia esimerkkejä löytyy tunnetusti myös Raamatusta. Ilmiössä puhutaan massanmuodostuksesta ja joukkohypnoosin luomisesta.

Aiheesta löytyy Tapio Puolimatkan Youtube- luentotallenne, jossa hän avaa ilmiötä Raamatullisesta näkökulmasta, maailmanhistorian tunnetuimman, ainoan maan päällä koskaan olleen Täydellisen tapausta analysoiden. Muut vastaavantyyppisen toiminnan kohteeksi joutuneet ovat olleet epätäydellisiä, mutta kuitenkin lain edessä syyttömiä, minkä vuoksi kyseisen tyyppiseen toimintaan on ”täytynyt” päätyä, taustasyiden ollessa poliittiset.

Mikä voisi toimia motivaattorina tuottaa yllä mainittua poliittisesti ohjattua toimintaa Suomi nimisessä maassa? Sosiologian ja kulttuurihistorian dosentti Jari Ehrnrooth kommentoi vuoden takaisessa Ylen kolumnissaan ”Missiodemokratia uhkaa arvovapaata yhteiskuntaa” tuolloisen pääministerimme New Yorkissa pitämää puhetta seuraavaan tapaan. ”Hän leimasi konservatiiviset arvot uhkaksi vapaudelle, ihmisoikeuksille ja demokratialle. Hänen mielestään käynnissä on arvojen taistelu ja jokaisen on valittava puolensa, sillä keskitietä ei ole.”

Yllä mainitussa ei kenellekään lienee mitään uutta. Tämän päivän yhteiskunnassa syvenevä polarisaatio on jo näkyvissä, aina kansankirkkoa ja yleistä keskusteluilmapiiriä myöten. Ilmassa on kahtiajakautumisen henki, jossa näyttää vallitsevan asenne ”olet joko puolellamme tai meitä vastaan”. Koen, että minut on valittu jonkinlaiseksi ”koekaniiniksi” kansalaisvaikuttamiseni pohjalta. Ikiaikainen totuus on, että luomalla valheellisia viholliskuvia voidaan johdattaa ihmisiä sellaiseen ryhmään, johon he eivät muuten arvojensa puolesta liittyisi.

Yhtälö toimii seuraavalla logiikalla: Jos halutaan sadan ihmisen liittyvän toimintaan, jota he kyseenalaistavat. Riittävän suuren uskottavuuden omaava taho ottaa sadasta viisi, alkaen tuottamaan heitä kohtaan painostusta ja henkistä väkivaltaa. Jokainen 95:stä, joka puolustaa sorrettuja saa valita, meneekö sorrettujen puolelle sorretuksi vai jääkö ”suojeltujen” puolelle”. Jossa pysyy, kun toimii, kuten käsketään. Pelisäännöt kiristyvät viikko viikolta ja vuosi vuodelta. Näin vastaava malli on ainakin kommunismeissa toiminut. Missä kaikki kansalaiset saivat puolesta riippumatta valtavia ajallisia kärsimyksiä, mutta voittajien puolella olivat historian valossa asiaa peilaten, vain ne, jotka uskalsivat puolustaa totuutta.

4) kohtaamani toiminnan kestävyys tosiasioiden valossa

Kuten otsikossa totean, käsittelen omaa toimintaani kohtaamani häirintä ja vainotoiminnan näkökulmasta ja itseäni puolustaakseni, en tekemisiäni korostaakseni. Vaikka kohtaamani toiminta on ollut järkyttävää, tärkeintä itselleni on puhdas omatunto, omaa toimintaani koskien. Kaikki tekevät inhimillisiä virheitä, mutta en ole koskaan toiminut kenenkään suhteen törkeästi tai epäeettisesti, enkä ole koskaan syyllistynyt rikolliseen toimintaan. Olen tunnollinen veronmaksaja ja kuulunut viimeiset yli 10 vuotta eniten veroja maksavaan 2% marginaaliin. Olen lisäksi jakanut kehittämäni ja tehokkaiksi havaitsemani myyntiopit kirjan muodosssa kaikkien halukkaiden luettavaksi. Totean näitä vain ja ainoastaan kohtaamani toiminnan vuoksi.

Vapaa-aika ja työ

Elämäni aikana, vapaa-aika ja työt mukaan lukien voin todeta, että kukaan koskaan tullut esittämään mitään syytöksiä tässä kontekstissa huomioitavasta vääränlaisesta tai haitallisesta toiminnasta. Olen saanut asiakkailtani urallani noin 20 vuoden aikana kahden käden sormiin mahtuvan määrän negatiivista jälkipalautetta, puhuttaessa tavasta, jossa asiakas antaa mailitse jälkipalautetta myyntityöstä. Millaista tulee alalla hyvin monelle välittäjälle tuon tuostakin. Olen kerännyt myös kirjallista palautetta, joissa keskeisimmät mistä tuli mainintaa myyntitehojen lisäksi olivat ”vilpitön, luotettava ja kaikki osapuolet huomioiva toiminta”. Myös ”hyvä ja osapuolet huomioiva keskustelija” toteama on ollut usein saamissani palautteissa.

Haastavalla myyntialalla pärjäämiseni kielii, että luottoa olen laajalla rintamalla saanut, kun olen työlläni 20 vuotta itseni elättänyt. Muussa tapauksessa asiakkaani olisivat loppuneet aikapäiviä sitten. Jos nyt pakettia vielä avataan, niin myöskään korvauksia en ole joutunut maksamaan omaa tekemistäni koskien urallani kertaakaan, eikä niitä ole koskaan kukaan vaatinutkaan. Myöskään oikeuskannetta minua vastaan ei ole nostettu koskaan (ylinopeutta lukuun ottamatta) eikä ole koskaan edes ollut riitaa, joka olisi voinut sellaiseen johtaa. Yhden kerran olen ollut työni puolesta todistajana oikeudessa (2017). Kyse oli rakennuttajan ja asukkaiden välisestä riidasta, ja todistin molempien puolesta heidän pyytämänään.

Viranomaisdata

Vastauksia kokemilleni asioille olen hakenut muun muassa pyytämällä vuosien saatossa itsestäni dataa viranomaisinstansseista. Olen käyttänyt pariin kertaan kertaan muun muassa lain suomaa tarkastusoikeuttani poliisiasiain tietokantaan, josta ilmenee, onko joku tehnyt minusta perättömiä tutkintapyyntöjä ja onko jotain muuta, mitä minun pitäisi tietää. Viimeisimmän setin tilasin keväällä. Mitään sellaista ei löytynyt. Liikennerikkomukseni olivat ja ovat edelleen vakavimpia rikkeitäni.

Asia, joka resonoi kokemuksiini halusin tai en, on vuoden 2018 eduskunnan 5/6 enemmistöpäätöksen vaatinut perustuslain muutos, joka mahdollisti hierarkiassa alempaan lainsäädäntöön lakipykälän, jossa annettiin viranomaisille oikeus ottaa henkilöitä seurantaan ilman rikosepäilyä. Tämä muutos, joka hyväksyttiin terrorismin torjunnan nimissä, on saanut kritiikkiä mahdollisuudestaan väärinkäytöksiin, ja sitä pidettiin uhkana kansalaisten perusoikeuksille. Lakimuutosta kritisoivat tuolloin muun muassa ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin ja julkisoikeuden professori Juha Lavapuro. Lavapuro kiteytti tuolloin asian siten, että lakimuutos tulee tuottamaan merkittävän heikennyksen kansalaisten perusoikeuksiin. Useat lakimiehet olivat huolissaan nimeenomaan siitä, että muutettu pykälä mahdollistaa asian hyödyntämisen poliittisiin tarkoituksiin. Eräs ihmisoikeuslakimies totesi ennen lakimuutosta, että mikäli asiaa käytettäisiin väärin, tavallinen kansalainen olisi nykytekniikan edessä täysin puolustuskyvytön.

Mahdollistaisiko lakimuutos esimerkiksi valitun kansalaisen maalittamisen toteuttamisen? Käänteisesti voisi kysyä, että miksi ottaa seurantaan lain edessä nuhteettomia kansalaisia? Heillehän on turvattu perustuslaissa vapausoikeus kaikilla elämän osa-alueilla. Omalla kohdallani laitonta häirintää ilmeni jo kuten kerroin, kauan ennen lakimuutosta. Tuolloin julkisuudessa puhuttiin ns. epri-palstasta, jossa kerrottiin olevan muun muassa julkisuuden henkilöitä perusteettomasti rikosepäiltynä.

5) todelliset perusteet kiteytettynä

Jos kokemalleni häirinnälle pitäisi etsiä syitä, näen alla mainitut tekijät keskeisinä. Perusteet alla oleviin muodostuvat sillä perusteella, että juuri näiden asioiden ympärillä on ”sattunut ja tapahtunut” yllä kertomiani asioita.

1) kansalaisvaikuttaminen

Kuten kerroin, tutkin asioita ja kommentoin niitä someen, joka sisälsi ilmeisesti asioita, joista ei olisi ”saanut kirjoittaa”. Siltikin vaikka en loukannut ketään, en hyökännyt henkilöitä tai tahoja vastaan tmv. Otin kantaa myös eduskuntaan. Kirjoittelin havainnoistani ja aloin joutua toiminnan kohteeksi, joka tuki tekemiäni havaintoja. Kohtaamani toimintamalli on sosialismia, millaisesta aikanaan tutkimani aineisto ilmaisi syvää huoltaan monilla eri sivustoilla.

Olen ollut kansamme ja yhteiskuntamme kannalta katsoen ehdottomasti hyvällä asialla. Tämä on asia, joka voidaan myöskin käsitellä asiasta toisin väittävän kanssa julkisessa Youtube-väittelyssämme. Väittelyä katsova kansa toimikoon tuomarina. Siinä väittelyssä valheille käy kuin savikiekoille ampumaradalla.

2) kirjoittamani kirja

Kirja on kirjastoissa ympäri suomea, mukaan lukien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastot. Kirjaa on käytetty oppimateriaalina, opinnäytetöissä ym. Myyntikolmio myyntitapa on käytössä lukemattomissa myyntiyhtiössä ympäri maata. Joukkoon kuuluu useita suuria myyntiyhtiöitä. Äänikirjapalveluissa olevaa kirjaa kuunnellaan statistiikan mukaan ”joka päivä”. Kirjan kirjoittamiseen ja siihen liittyviin asioihin kohdistui aikanaan painetta, joka sai miettimään, että joku haluaa nyt todenteolla vaikeuttaa tämän etenemistä.

3) kristillinen vakaumukseni

Tämä on tuonut elämääni toisinaan negatiivisia seuraamuksia, toki hyvin usein myös positiivisiakin. Esimerkiksi aiemmin kertomani prepaid-uhkaus viittasi tällaiseen. Myös kotiini on tehty toistuvasti poissa ollessani laittomia käyntejä ja jätetty uhkauksiksi luokiteltavia sivutaitoksia ja vekkejä hengelliseen kirjallisuuteen yllä kertomaani tapaan. Myös muunlaista häirintää sekä epäsuoria mielenilmaisuja on tullut uskoon liittyviä asioita koskien. On hyvin mahdollista, että kohtaamaani vainoa kohdistetaan tulevina vuosikymmeninä kristittyjä sekä kaikkia niitä kohtaan, ketkä eivät suostu ajattelemaan ulkopuolelta vaaditulla tavalla.

Matt 5:11–12. Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.

6) eduskuntaan lähettämiäni viestejä

Perusperiaatteeni sekä suullisessa että kirjallisessa vaikuttamisessa on aina ollut keskittyä asiaan. Tämä näkyy viesteissäni, joissa kommentoin hallituksen esityksiä ja tulevia äänestyksiä esittäen niihin faktoihin, asiantuntijalausuntoihin ja kansalaiskeskusteluihin perustuvia, hieman kriittisempiä näkökulmia. Tarkastelen asioita veronmaksajien, kansantaloutemme ja heikompiosaisten näkökulmasta toivoen, että maamme säilyisi taloudellisesti ja poliittisesti kestävänä ja turvallisena paikkana myös tuleville sukupolville. Asiakeskeinen lähestymistapani ilmenee myös kirjani Myyntikolmio myyntitavassa.

Suurin osa viestini saaneista edustajista luki sen läpi, ja monet antoivat peukun tai lähettivät kysymyksiä tai positiivista palautetta. Näkemykseni esimerkiksi EU-politiikkaan perustuvat asiantuntijanäkemyksiin, jotka resonoivat ajatteluni kanssa, sekä kansalaiskeskusteluihin, joita luin sosiaalisessa mediassa.

**********************************************************************************************************************

Kiinteistöveron mahdollisesta uudistamisesta
date: 29. marrask. 2017
To: kaikki kansanedustajat

Hei arvoisat kansanedustajat!

24.11.2017 Talouselämä.

”Keskituloisen palkansaajan voi olla mahdotonta jatkossa pitää omakotitalostaan niin hyvää huolta kuin se olisi tarpeen, jos kiinteistövero nousee esimerkiksi 1000 eurosta 5000 euroon. Käytännössä se tarkoittaa, että talon ylläpitokustannukset nousevat yli 300 euroa kuukaudessa. Kiinteistöjen ja kotien pakkomyyntien määrä voi kasvaa entisestään”, arvioi Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen Talouselämän haastattelussa.

Ei kait tällainen voi tulla menemään läpi? Miksi ihmeessä valtio verottaisi lisää sen vuoksi, jos ihmiset remontoivat kotejaan? Vanhojen talojen remontointi, kun ylläpitää käsittääkseni vain positiivisia asioita, eli se työllistää ja ylläpitää maan kiinteistökantaa. Lisäksi energiaremontit pienentävät myös rakennusten päästöjä. Tällä mallilla tulee käymään kuin Kreikassa, eli verot ja kulut nousevat vuokrien tasolle ja ihmiset joutuvat kadulle. Muodostuu tyhjilleen jäävä kiinteistökanta, joka ei kelpaa enää kenellekään.

Vajaa parikymmentä vuotta asuntokaupan ytimessä työskennelleenä voin todeta, että tämä tulee toteutuessaan olemaan todella huono päätös koko Suomen asuntomarkkinaa ajatellen. Päätös, jossa ei ole muita kuin häviäjiä – valtio mukaan lukien. Valtio kun menettää veroeuroja asuntokaupan sekä taloremonttien hiipumisen vuoksi. Asuntomarkkinoiden toimivuus on valtiontaloudenkin kannalta hyvin keskeinen asia, eli ei puhuta mistään ihan pienestä asiasta. Miksi kompastua omiin jalkoihin nyt, kun talous on alkanut vihdoin ja viimein pikkuhiljaa vetämään?

****************************************************************************************************************

Näkökantoja eutanasiasta
Date: pe 4. toukok. 2018
To: kaikki kansanedustajat

Hei arvoisat kansanedustajat!

Eutanasiaa voidaan perustella eettisyydellä ja oikeudella päättää omasta elämästään. Seuraavia siihen liittyviä tosiasioita ei voi kuitenkaan kukaan kiistää:

Useasta vuodeosastolta makaavasta vanhuksesta voidaan päästä eutanasian kautta eroon halutessaan. Kuinka niin: kohdistetaan häneen henkistä väkivaltaa. Jos viikko, kaksi tai kuukausi ei riitä, niin jatketaan vuosi, kaksi tai viisi. Varmasti useampi käsi nousee ennemmin tai myöhemmin, että ”haluan pois”.

Miksi vanhukseen kohdistettaisiin henkistä väkivaltaa? Perusteitahan riittää. Hän on jollakin tasolla ärsyttävä, ei tee esimerkiksi kuten käsketään, tai vaikkapa siksi, koska kukaan ei käy häntä koskaan katsomassa (puolustamassa). Jos ihmisen henki ei ole enää hoitohenkilökunnan tärkein tehtävä, niin kenen sitten, sängyssä makaavan puolustuskyvyttömän vanhuksenko?

Mikäli eutanasia laillistettaisiin – mitä seuraavaksi?

Jos eutanasiaa puolletaan sillä perusteella, että vanhuksella on oikeus päättää elämästään, niin olisi looginen jatkumo, että laajennettaisiin eutanasia myös nuoriin ja keski-ikäisiin. Tämä olisi esimerkiksi itsemurhaa hautovalle koulukiusatulle tapa päättää päivänsä ilman itsemurhan tuomaa negatiivista jälkikaikua. Tekihän moni hänen kaverinsakin saman ratkaisun. Ja sen sijaan, että tulee perhesurmia, rekan keulaan tehtyjä itsemurhia, otettaisiin jossain instanssissa yksi jono kuolemaan haluaville, siitä nimiä listaan vaan jonottamaan. Onhan heillä oikeus päättää elämästään siinä missä vanhuksillakin. Epäkohtiin puuttumistakin voidaan alkaa ajan myötä vähentää, koska kansalaisillahan on eutanasianappi, jota painaa, jos alkaa tuntua liian pahalta.

Järkyttäviä ajatuksia, eikö totta, mutta ne tuovat ilmi sen, että asiaa kuin asiaa voi katsoa positiiviselta kantilta, negatiiviset seuraamukset poissulkien. On huomionarvoista, että hoitoalan ammattilaiset tyrmäävät tämän hyvin laajalti – he kun tietävät, kuinka ihmisarvon kannalta keskeisestä asiasta puhutaan.

****************************************************************************************************************

EU:n elpymispaketista
date: 26. toukok. 2020
To: kaikki kansanedustajat

Hei arvoisat kansanedustajat,

Monet EU:hun liittyvät asiat jakavat kansamme keskuudessa mielipiteitä. On kuitenkin ainakin yksi asia, jossa näkemykset ovat huomattavan paljon yhtenäisempiä, ei asian puolesta, vaan sitä vastaan, ja ne ovat EU:n yhteisvastuulliset velat sekä elpymispaketin kaltaiset tukipaketit. Paketit, joissa paremmin talouttaan hoitaneet maat maksavat huonommin hoitaneiden maiden talousmenoja. Huolimatta kansalaisten sekä kokeneiden talousviisaiden näkemyksistä, mukaan lukien ex-rahaministerimme, presidentti Niinistö, hallituksemme on ottanut asiaan varsin myötämielisen linjan valiten esimerkiksi EU-tason neuvotteluissa ns. ”nuukan nelikon” sijaan huomattavasti myötämielisemmän ryhmän, ja neuvotteluihin ministerimme menevät mediahaastatteluissa kertomansa mukaan ”tekemään kompromisseja” ja ”hakemaan ratkaisua”. 

Mitä itse talouspuoleen tulee, niin on vaikeaa uskoa, että on montaakaan edustajaa, joka ihan oikeasti uskoo, että pohjattomaan kaivoon rahaa kaataessa pohja tulee jossakin vaiheessa vastaan, ja jos joku vielä asiaa miettii, niin voin kertoa, että ei varmuudella tule. Tilanne on kuten Esko Aho viikonloppuna tv-haastattelussaan kuvasi, eli että jos ongelmaa siirretään velalla, on joku päivä edessä katastrofi. 

Onko missään muualla maailmassa liike-elämässä tai politiikassa käytössä neuvottelutapa, että ennen kuin lopullista esitystä on tuotu edes edustajien eteen luettavaksi, hallituksemme liputtaa julkisesti kansainvälisessä mediassa, että ”menemme tekemään kompromisseja ja hakemaan ratkaisua”. Tämä kompromissin ja ratkaisun lupaaminen ennen lopullista sopimusluonnosta tarkoittaa käytännössä katsoen siis sitä, että neuvottelukumppani, joka sopimusta paraikaa laatii, tietää jo etukäteen saavansa ison osan läpi esityksestään. Tällöin hän voi halutessaan laittaa puolta kovemmat vaatimukset ja etukäteen julkisesti luvattu kompromissi mahdollistaa ilman vaivaa halutut asiat.

****************************************************************************************************************

Meneekö Eurooppa kohti hyperinflaatiota?
date: 6. lokakuuta 2020
To: kaikki kansanedustajat

Hei arvoisat päättäjät!

Koronan toisen aallon rajoituksia laatiessa kannattaa muistaa, että rajoitteet ja niiden mahdolliset seuraamukset saattavat olla pahimmilleen järkyttävät verrattuna siihen, että viruksen olisi annettu kiertää vapaammin. Toinen aalto, kun näyttää kaiken faktan valossa ensimmäistä maltillisemmalta. Rajoitteiden (tuotannon rajoittaminen) seuraamukset kun voivat elvytyksen ohessa johtaa pahimmilleen siihen, että talouden yli pyyhkii tsunami, jonka rinnalla 90-luvun lama on hyttysen ininää.

Tämä tsunami tarvitsee seuraavat rakennuspalikat muodostuakseen. Kaksi ensimmäistä ovat syitä, kolme seuraavaa ovat seuraamuksia.

Erityisen huomionarvoista on se, että syyt alkavat kohta olla kasassa etenkin Eurooppaa ajatellen.

Syyt:

1) rahan määrän äkillinen kasvu (EU:n massiiviset elvytyspaketit)

2) hyödykkeiden määrän lasku (resurssipulan tai vaikkapa koronatoimien vuoksi)

Seuraamukset:

3) hintojen nopea nousu (rajoittunut palveluntuotanto + kun elvytysraha alkaa siirtyä reaalitalouteen)

4) nouseva inflaatio

5) uskon loppuminen rahaan – paniikin leviäminen kuluttajiin (toivottavasti ei koskaan tapahdu)

Mahdollista inflaatiota tullaan toki varmasti rajoittamaan ohjauskorkoa nostamalla, mutta se on kuitenkin yhtä lailla negatiivista seuraamusta edellä mainitusta ja pitkälle vietynä myös haitallista taloudelle.

Inderes:

****************************************************************************************************************

Energiantuotannon alasajosta 24.1.2021
Date: su 24. tammik. 2021 klo 10.24
Subject: Kotimaisen energiantuotannon turvaaminen
To: kansanedustajat@eduskunta.fi

Hei arvoisat päättäjät!

Maamme stabiilia, säätiloista riippumatonta energiantuotantoa ajetaan kovaa kyytiä alas. Tilalle otetaan tuulivoimaa ja aurinkoa, ja niiden tuottavuus on epäsuotuisissa olosuhteissa olematonta, ja tästä alkaa olla näyttöä enenevissä määrin (linkki alla). Lisäksi samaan aikaan myydään sähkö- ja energiainfraa ulkomaisille sijoittajille ja halutaan kieltää vielä fossiiliset polttoaineet sekä puunpoltto.

Ihan vinkkiä saadakseni lähdinkin kyselemään, että jos (toivottavasti ei ikinä) nämä kaikki toteutuvat, niin mitä hallitus ehdottaa tehtäväksi sitten, kun 30 asteen pakkaspäivänä napsahtaa kansalaisten taloja lämmittävän tuontisähkön sähkönjakelu poikki vaikkapa sähkön tuotantoon tai jakeluongelmaan vedoten eivätkä kansalaiset pysty laittamaan puuta takkaan tai polttoainetta aggregaattiin saadakseen taloonsa lämpöä?

****************************************************************************************************************.